Amu-Papa: ema nia dignidade iha serbisu no orasaun iha família nu’udar programa fulan Maiu nian

Amu-Papa: ema nia dignidade iha serbisu no orasaun iha família nu’udar programa fulan Maiu nian

Sidade Vaticano – Atu marka festa S. José Operáriu no Loron Mundiál Serbisu nian, iha kuarta loron 1 Maiu, Papa Francisco lansa apelu urjente ba Sarani hotu no ema sira “boa vontade” nian atu foti pasu desizivu hodi hapara serbisu ne’ebé halo ema sai atan.

“Serbisu fó dignidade mai ita! Sé mak serbisu merese, dignidade espesiál ida, dignidade ema nian: mane no feto ne’ebé serbisu ema ho dignidade. Sira ne’ebé la serbisu la iha dignidade ida-ne’e. Maibé iha ema barak mak hakarak serbisu maibé la bele.

[Asesu kópia ho lia-portugés]

Ne’e mak todan ida ba ita-nia konxiénsia, basá bainhira organiza sosiedade ho modu nune’e, iha ne’ebé la halo em ahotu hetan posibilidade serbisu nian, atu sai ida de’it iha iha dignidade serbisu nian, sosiedade ne’e la la’o di’ak: la’ós justa! Nia ba kontra Maromak rasik, ne’ebé hakarak atu ita-nia dignidade hahú husi ne’e”.

“Serbisu halo parte Maromak nia planu domin nian; ita simu bolun atu kuda no tau matan ba soin hotu kriasaun nian no halo nune’e partisipa iha obra kriasaun nian! Serbisu mak elementu fundamentál ba ema ida nia dignidade. Serbisu, atu uza ilas ida, “kose” ita ho digniidade, hakonu ita ho dignidade; halo ita sai hanesan Maromak, ne’ebé serbisu no serbisu nafatin (kf Jo 5,17); fó kapasidade atu mantein an rasik, familia rasik, kontribui ba Nasaun rasik nia kreximentu. No iha ne’e ha’u hanoin ba difikuldade kona-ba sira ne’ebé, iha Rai oioin, dezokupadu, dala barak tanba konsesaun ekonomika sosiedade nian, ne’ebé buka lukru egoista, dook husi parámetru justisa sosiál nian.” Nune’e Amu-Papa husu ba Responsavel ba sasán públiku sira haka’as an atu fó impulsu foun ba okupasaun. Nia husu sira atu keta “lakon esperansa; S. José mós hasoru momentu difisil, maibé nunka lakon konfiansa no hatene manán sira, iha serteza katak Maromak la husik ita mesak.”

Ba foin-sa’e sira Amu-Papa dehan: “imi nia abanbairua depende mós husi oinsá imi moris tinan murak sira imi-nia moris nian ne’e. Imi keta ta’uk kona-ba empeñu, sakrifísiu no keta hateke ho ta’uk ba futuru; imi mantein moris esperansa: iha orizonte nafatin iha naroman ida.” Hafoin Amu-Papa hanoin kona-ba situasuan partikulár ida serbisu nian “ne’ebé preokupa ha’u” hodi nia dehan: “ha’u refere ba buat ne’ebé ira be;e define nu’udar “serbisu atan nian, serbisu ne’ebé halo ema sai atan. Ema hira, iha mundu tomak, sai vítima ba tipu moris-atan hanesan ne’e, iha ne’ebé ema mak serví serbisu, no loloos serbisu mak tenke serví ema atu nia iha dignidade. Ha’u husu ba maun no biin-alin sira iha fiar no mane no feto sira ho vontade di’ak atuhalo hilin desizivu ida atu kombate tráfiku ema nian, ne’ebé iha nia laran ita hetan serbisu atan nian”.

Iha tan hanoin seluk ne’ebé Amu-Papa fahe ho ema rihun ba rihun iha prasa S. Pedro iha loron ohin ne’ebé mós hahú fulan ida dedika ba Na’i-Feto: “iha silénsiu serbisu loroloron nian, S. José, hamutuk ho Maria, iha sentru komún ida de’it atensaun nian: Jezús.” Amu-Papa hanorin foin-sa’e sira atu rona: “Atu rona Na’i, presiza aprende kontempla nia, haree ninia prezensa konstante iha ita-nia moris: presiza para atu halo diálogu ho Nia, fó espasu iha orasaun. Ita ida-idak, imi mós labarik sira, mane no fet, foin-sa’e sira, ne’ebé barak loos ohin dadeer iha ne’e, tenke husu ba an rasik: espasu ida ne’ebé mak ha’u fó ba Na’i? Ha’u para atu halo diálogu ho Nia? Husi kedas ita ki’ik, ita-nia inan-aman hatoman ita atu hahú no remata loron ho orasaun ida, atu eduka ita sente katak Maromak nia amizade no domin akompaña ita. Ita buka hanoin liután Na’i duante loron!”  Reseita ne’ebé Amu-Papa fó iha fulan Maiu mak reza Rozáriu iha família: “Orasaun ne’ebé halo hamutuk mak momentu presiozu atu hametin liután vida família nian, amizade nian! Mai ita aprende atu harohan liután iha família no nu’udar família!”

Tags: Kreda