Retiru anuál: tempu atu hetan kbiit foun iha dalan santidade

Retiru anuál: tempu atu hetan kbiit foun iha dalan santidade

Francesco Cais sdbDili – Momentu espesiál renovasaun interiór nian tuir Konstituisaun FMA artigu 45 mak “ezersísiu espirituál tinan-tinan, ne’ebé Don Bosco konsidera iha importánsia boot atu iha kbiit foun iha dalan santidade nian”. Ba tinan ne’e, FMA sira nia retiru fahe ba grupu 3: grupu dahuluk halo iha Jakarta-Indonesia (25 Maiu-2 Juñu) ho lia-indonézia; grupu daruak ho lia-italianu (9- 15 Jullu) no datoluk ho lia-tetun (28 Jullu-4 Agostu), halo iha Dili (Timor Leste).

Grupu lia-italianu nian hahú ninia retiru anuál iha loron 9 Jullu hodi hakle’an S. Pedro nia Surat dahuluk. Pregadór mak Pe. Francesco Cais SDB, misionáriu ida iha Tailándia.

Iha liafuan introdusaun ba Ezersísiu Epirituál, Pe. Cais ezorta Irmán sira atu tama iha tempu grasa ida-ne’e,”Aventura boot ida Espíritu nian” atu hetan “kbiit foun iha dalan santidade” basá, loos duni, “Ida-ne’e mak Maromak nia hakaran, imi-nia santtifikasaun” (1 Ts 4,3).

Pontu dahuluk iha ninia liafuan introdusaun nian mak klarifika saida ezersísiu espirituál sira, katak “ministériu ida Espíritu nian”. Ezersísiu espirituál mak atividade pesoál orasaun nian ne’ebé ita halo ho objetivu presizu atu husi grasa Espíritu nian book ita interiormente hodi buka Maromak nia hakaran iha ita-nia moris. Métodu uza mak “Lectio Divina” ho nina ain-hakat sira hanesan lectio, meditatio, oratio no contemplatio.

Pe.Cais husu atu Irmán sira mós dispoin sira-nia an atu tama iha meditasaun no iha orasaun, hodi foti inspirasaun husi S. Inácio de Loyola, ho atitude tolu hanesan silénsiu, adorasaun no oferta eh saran an.

Hafoin nia aprezenta atitude tolu tan ne’ebé ita hetan iha Sagrada Eskritura sira atu bele moris di’ak loron hirak ne’e, hanesan Kard. Martini hakerek: atitude servi-na’in badinas, ne’ebé kumpre didi’ak ninia devér, halo didi’ak Ezersísiu espirituál sira hodi haloos ninia moris; atitude belun fiél nian ne’ebé la preokupa de’it atu sai badinas maibé buka sá loos mak Na’i nia intensaun sira hodi muda nia moris; atitude apaixonadu estátiku mak ema ne’ebé tama iha Na’i nia festa, tama iha Ezersísiu espirituál atu fó glória ba Maromak, atu Maromak haksolok ho buat ne’ebé nia halo, ho ninia orasaun, atu Maromak haksolok ho buat ne’ebé nia hakarak, ho don sira ne’ebé Nia haraik. Atitude ida-ne’e halo ita haluha ita-nia an rasik, ita-nia kolen sira, difikuldade sira, preokupasuan sira, atu bele tama iha Na’i nia glória.

Irmán Alma, provinsiál, iha ninia “Buona Notte”,  subliña importánsia silénsiu nian, hodi refere ba Konstituisaun dahuluk Institutu nian, ne’ebé Don Bosco rasik korrije. Iha Konstituisaun dahuluk ne’e, silénsiu tulun atu kria karidade. Ir Alma hateten katak, silénsiu, S. Francisco de Sales husu atu “kria kuartu ida atu horik ho Jezús”. Kria silénsiu importante liu atu kuda liafuan sira ne’ebé iha valór, no liafuan ho folin boot mak Maromak nia Liafuan; silénsiu mak permite Liafuan tau abut iha ita-nia fuan.

Madre Mazzarello, tuir sasin Pe. Ferdinando Maccono,  mak ema ida ne’ebé “ko’alia uitoan”, “silénsiu barak” no “harohan kontínua”.

Haburas kapasidade silénsiu nian sei tulun ita ko’alia no tuir S. Francisco de Sales “liafuan sira ne’ebé ita dehan sei hatudu ita-nia fuan nia kualidade”.