Formasaun liturjia nian: “Missa parte por parte”

Formasaun liturjia nian: “Missa parte por parte”

Baucau – Dioseze Baucau koerente ho tema tinan pastorál, “Comunga Cristo? Moris hanesan Nia!”, kontinua formasaun ba sarani sira, hahú husi ajente pastorál sira, kona-ba liturjia liuliu parte sira Missa nian.

Tinan ne’e, formasaun fasilita husi Pe Justino Tanec, liturjista, husi dioseze Dili. Padre Justino iha ninia introdusaun nota katak maski Konsíliu Vaticano ninia Dokumentu Sacrosanctum Concilium (kona-ba liturjia) “besik ona terseira idade, ho sinseridade no haraik an ita rekoñese katak selebrasaun liturjia nian sei dook hela hosi espíritu Konsíliu Vaticano II”. Fenómenu balu nia nota mak relasiona ho “sarani sira-nia partisipasaun” ne’ebé seidauk “ativa, frutuoza no lena”; hanoin katak natón de’it selebra ho lian rasik maibé la tau atensaun ba sinál sira, símbolu sira liturjia nian; iha nailulik, relijiozu/a no sarani balun mak alerjia ba mudansa iha liturjia, kontráriu ba Igreja nia hakaran. Ho ida ne’e importante tau iha konsiderasaun atu labele abuzaliuliu nailulik sira atu la halo tuir sira-nia livre arbítriu. Perigu seluk mak halo inovasaun ne’ebé la tuir espíritu loloos liturjia nian.

Pe Justino foti fali axioma iha teolojia katólika hanaran “lex credendi, lex orandi” katak ita selebra buat ne’ebé ita fiar, ne’ebé ikusmai aumenta ho “lex vivendi”, katak ita moris buat ne’ebé ita fiar no selebra.

Fila fali ba parte sira missa nian, Sacrosanctum Concilium iha artigu 50 husu elementu 6 ne’ebé tenke gia iha reforma litúrjika ba testu ordináriu Missa nian: atu manifesta momoos liután estrutua ninia parte sira nune’e mós ninia koneksaun; atu ai fasil liután sarnai sira-nia partisipasaun piedoza no ativa sarani; atu ritu sira sai simples liután; atu hasain repetisaun sira ne’ebé ladún util; atu restaura tradisaun antiga ne’ebé lakon tiha ona no atu konserva fielmente ritu sira-nia substánsia.

Formasaun ne’e importante tebes, no fó hanoin fali ba kestaun sira ne’ebé mosu durante “Semana Liturgia Nacional 2016”. Maski nailulik barak la prezente maibé ita la lakon esperansa katak fini ne’ebé kari sei buras no fó fuan sira ne’ebé Sacrosanctum Concilium husu.